Päihdesairaus työyhteisössä

Suurin osa alkoholiriippuvuutta sairastavista käy töissä. On arvioitu, että 63 % alkoholiriippuvuusdiagnoosin kriteerit täyttävistä ihmisistä on töissä, mutta heistä vain 10 % saa hoitoa sairauteensa. Riippuvuussairaus heikentää työtehoa, altistaa tapaturmille ja virheille, lisää sairauspoissaoloja ja työnantajalle koituvia kustannuksia. Päihdesairaiden työntekijöiden työterveyskustannukset ovat keskimäärin kaksinkertaiset niihin työntekijöihin nähden, joilla päihdesairautta ei ole. Päihdesairaan riski loukkaantua työpaikalla niin pahasti, että onnettomuus tai tapaturma johtaa korvauksiin tai vammautumiseen, on 3,5-kertainen. Riippuvuuden puheeksi ottaminen ja sairastuneen hoitoon saattaminen säästävät sekä inhimillistä kärsimystä että työnantajan ja yhteiskunnan resursseja. 

Varhaisen puuttumisen vaikeus

Päihdesairautta piilotellaan usein viimeiseen saakka, pidempään kuin mitään muuta sairautta. Sen vuoksi tulee lukuisia poissaoloja, mikä aiheuttaa työntekijälle häpeän, salailun ja syyllisyyden tunteita. Pelätään uralla etenemisen vaikeutumista, jopa lopputiliä. Työnantajassa päihdesairaan toiminta puolestaan herättää turhautumista, suuttumusta ja voimattomuuden tunnetta. 

Mitä työnantajan ja työtovereiden sitten tulisi tehdä, kun viitteitä mahdollisesta päihdesairaudesta alkaa ilmetä? Tuloksellisinta on päihdesairauden avoin esille nostamisen, olivatpa sen välittömät seuraukset mitä tahansa. Mitä varhaisempaa puuttuminen on, sen parempi.

Jos työnantaja havaitsee työntekijässään merkkejä päihdesairaudesta, ottaa hän usein asian esille varovaisesti, ehkä huumorilla keventäen. Tähän sairastunut vastaa helposti samaan sävyyn kiistäen kuitenkin päihdeongelman. Ongelman kieltäminen on keskeinen osa päihdesairauden luonnetta eikä päihdeongelmainen yleensä itse tunnista tilaansa. Työtoverille sairastunut voi avata ongelmaansa avoimemmin, etenkin jos luottaa tämän vaikenemiseen. Työyhteisöissä kollegiaalinen suojelu on varsin yleistä, etenkin kun päihdesairaat ovat usein pidettyjä työtovereita. Asian käsittely huumorin sävyttämänä tai salaillen kuitenkin antaa sairastuneelle ikään kuin työrauhan jatkaa päihteidenkäyttöä entiseen tapaansa.

Ainoa järkevä ja eteenpäin vievä toimintamalli on päihdeongelman rehellinen ja suora esiin tuominen. Pelkkä epäily päihdesairaudesta on riittävä syy ottaa asia puheeksi työnantajan, esimiehen tai päihdeyhteyshenkilön toimesta. Tässä vaiheessa päihdesairas yleensä vielä kiistää ongelman, sillä hän on mestari selittelemään. Asian rehellinen esille nostaminen kuitenkin pakottaa sairastuneen tietynlaiseen prosessiin, jonka seurauksena tilanne usein kärjistyy ja päihdekäyttö lisääntyy niin, että sen piilottaminen vaikeutuu entisestään. Ongelma vaatii jo kipeästi ratkaisua.

Toinen vaihtoehto on päihdesairaan rehellinen esiintulo tai itsenäinen hoitoon hakeutuminen. Tämä kuitenkin tapahtuu usein vasta kun sairastunut on ehtinyt jo pitkään nakertaa niin omaa kuin työnantajansa oksaa. 

Muut päihteet ja sairauden eteneminen

Muiden päihteiden kuin alkoholin kanssa salaperäisyyden varjo muuttuu vielä vahvemmaksi. Etenkin huumeet päihdeongelmainen kieltää yleensä jyrkästi, kunnes on seinä vastassa ja kiinnijääminen väistämätöntä. 

On hyvä huomioida eri päihteiden erilainen vaikutus niin sairastuneeseen kuin tämän työtehoonkin. Klassisen alkoholiriippuvuuden kanssa työntekijä voi sinnitellä kenenkään huomaamatta vuosia, jopa vuosikymmeniä. Sama tilanne voi olla keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden kanssa. Sekakäyttökin kuuluu samaan sarjaan, mutta yleensä sairaus etenee nopeammin.

Päihdesairautta on siis monen asteista. Jos pystyy hoitamaan työnsä pitkään, on kyseessä yleensä hitaasti etenevä päihdesairaus ja aineena yleensä alkoholi, ehkä lääkkeet, harvemmin huumeet. Joidenkin huumausaineiden käytön voi kuitenkin salata melko helposti työyhteisössä. Ne ovat hajuttomia ja monella tavoin ikään kuin näkymättömiä. Työntekijä saattaa olla entistä tarmokkaampi, mutta vaikkapa keskittymiskykyä vaativissa töissä vireystasoa nostavat lääkkeet ja huumeet nostavat helposti onnettomuusriskiä.

Annetaanko asia alan ammattilaisille?

Onnistuuko työpaikalla asiallinen puuttuminen päihdesairauteen vai kannattaako asia antaa siihen erikoistuneille toimijoille, joilla on vuosien kokemus ja vahva osaaminen? Me Tervassalossa tarjoamme useita eri vaihtoehtoja päihdesairauden hoitoon. Lähdemme liikkeelle yksilöllisestä kartoituksesta, jossa otetaan huomioon niin sairastunut kuin työyhteisökin. 

Katsoit päihdesairautta sitten työyhteisössä sairastuneen, esimiehen, työtoverin tai työterveyshuollon näkökulmasta, voit ottaa yhteyttä Tervassaloon ja pohtia yhdessä ammattilaistemme kanssa, miten ongelmaa voisi lähteä ratkaisemaan.  

Me tiedostamme päihteiden käyttöön liittyvän puuttumisen haasteellisuuden ja tarjoamme vahvasti ammatillisen väliintulon, joka auttaa sairastunutta jo varhaisessa vaiheessa. Malli on anonyymi päihdeinterventio työyhteisöille, josta löydät tarkemman kuvauksen palvelumme -valikon alta.

Klassisia esimerkkejä päihdesairauden ilmenemisestä työyhteisössä

Varhainen vaihe

  • epämääräisiä somaattisia oireita, jotka työntekijä nostaa toistuvasti esiin
  • työtehon ajoittainen heikkeneminen
  • selittely
  • myöhästely, ei kuitenkaan vielä runsaasti poissaoloja

Keskivaihe

  • tapaturma- ja virhealttius lisääntyy
  • valehtelee ja välttelee
  • ulkoinen olemus muuttuu (krapula-aamut, viinan haju)
  • käyttäytyminen muuttuu

Myöhäinen vaihe

  • fyysinen terveys rapistuu
  • runsaasti poissaoloja sairauksien ja juomisen vuoksi
  • huomattavia virheitä työssä
  • juo myös työpaikalla